Plantaarifaskiitti tai plantaarifaskiopatia, jalkapohjan kalvojänteen rappeutuminen on hyvin yleinen vaiva. Tässä asiantuntija-artikkelissa käsittelemme tätä vaivaa tarjoamalla tietoa, joka perustuu lääketieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntijoiden suosituksiin.
Vaivaako plantaarifaskiitti? Alaraajafysioterapeuttimme hoitavat plantaarifaskiitista kärsiviä asiakkaita Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen alueella; Turku, Raisio, Naantali, Lieto, Kaarina, Parainen, Uusikaupunki, Loimaa, Paimio, Salo. Ota yhteyttä ja varaa aika alaraajatutkimukseen.
Kantapään kivun alkuperä voi olla moninainen, mutta useimmiten kivun aiheuttaa jalkapohjan jännekalvon, joka yhdistyy kantaluuhun, rappeutuminen. Vaiva tunnetaan nimellä plantaarifaskiitti tai plantaarinen faskiopatia. Noin 10% ihmisistä kokee tämän kivun jossakin elämänvaiheessa.
Jännekalvon rappeutumisen tarkka syy ei aina ole tiedossa, mutta siihen vaikuttaa usein jalkojen ylikuormitus tai äkilliset ponnistukset. Ylipaino, pitkäaikainen seisominen tai juokseminen, sekä jalkaterän virheellinen toiminta voivat altistaa vaivalle. Kivun huippu ajoittuu usein aamuun, vaikeuttaen kävelyä.
Kävely paljain jaloin kovalla alustalla voi olla erityisen kivuliasta. Röntgenkuvissa kantapäässä saattaa näkyä ”luupiikki”, mutta tämä on pikemminkin seuraus kuin vaivan syy. Luupiikit eivät siis itsessään ole plantaarifaskiitti. Kantapään kivulle voi olla myös muita syitä, kuten kantaluun alla olevan rasvapatjan kipu, joka voi johtua tärähdyksestä kantapäähän. Lisäksi kantaluun alueen limapussit ja akillesjänteen kiinnityskohta voivat ärtyä ja aiheuttaa kipua. Voimakas rasitus voi johtaa kantaluun rasitusmurtumaan. Nuorilla pojilla kipu voi johtua Severin taudista, joka vaikuttaa akillesjänteen kiinnityskohtaan. Näistä muista kantapäänkipujen syistä on erilliset artikkelit linkeissä.
Plantaarifaskiitti tai plantaarifaskiopatia on siis yleisin jalkapohjan kipua aiheuttava vaiva. Tämä tila johtuu jalkapohjassa sijaitsevan, kantaluuhun kiinnittyvän kalvojänteen, eli plantaarisen faskian, tulehduksesta tai rappeumasta. Plantaarifaskiitin tunnistaa tyypillisesti terävästä, pistävästä kivusta, joka tuntuu voimakkaimmin aamuisin ensimmäisten askeleiden aikana tai pitkän istumisen jälkeen, eli liikkeelle lähtiessä.
Jalkapohjan kalvojänteen rappeutuminen, tunnetaan laajalti plantaarifaskiittina, mutta koska tulehdusmuutosten sijaan keskeistä ovat jännekalvon paksuuntuminen ja rappeumamuutokset, termi plantaarifaskiopatia on nykyään pätevämpi ilmaus.
Plantaarifaskiitti on jalkapohjan sidekudoksen tulehdustila, joka aiheuttaa kipua kantapäässä. Tämä kipu on tyypillisesti pahimmillaan aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen. Plantaarifaskiitti on erityisen yleinen urheilijoiden ja sekä vähän liikkuvien keskuudessa, mutta se voi esiintyä muillakin.
Plantaarifaskiitin syitä voi olla useita, ja ne ovat usein monimutkainen yhdistelmä eri tekijöitä. Yleisimmin plantaarfaskiitin taustalla on jalkaterän liiallinen rasitus tai voimakkaat ponnistukset. Sen uskotaan johtuvan muutoksista jalkapohjan kalvojänteen sekä sen kiinnityspisteiden kuormituksessa.
Plantaarifaskiitin kehittymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ovat esimerkiksi äkillisesti lisääntynyt juoksukilometrien määrä, sopimattomat juoksukenkävalinnat, kova juoksualusta, korkea jalkaholvi tai jäykät pohjelihakset. Jäykät pohjelihakset saattavat rajoittaa nilkan normaalia taipumista, mikä puolestaan voi johtaa jalkaterän ylipronaatioon, eli sisäänpäin kääntyvään asentoon. Ylipronaatio voi aiheuttaa sen, että jalkapohjan holvi ei jäykisty normaalisti, mikä lisää jännekalvon kiinnityskohdan kuormitusta kantapäässä.
Seisominen pitkiä aikoja rasittaa jalkapohjan kalvojännettä, joka tukee pitkittäistä jalkaholvia, ja näin kasvattaa riskiä jännekalvon rappeutumiselle. Lisäksi ylipaino ja naisilla esiintyvät vaihdevuodet voivat suurentaa plantaarfaskiitin riskiä. Ylipaino lisää nivelten ja jänteiden kuormitusta ja nostaa jalkapohjiin kohdistuvaa painetta. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset, kuten estrogeenituotannon väheneminen, voivat vaikuttaa jalkapohjan kalvojänteen joustavuuteen ja siten altistaa plantaarfaskiitille.
Plantaarifaskiitin syitä ovat usein ylikuormitus ja jalkapohjan liiallinen rasitus. Riskitekijöitä ovat mm.:
Plantaarifaskiitin diagnoosi perustuu lääkärin suorittamaan oireiden arviointiin ja tarkastukseen. Tyypillisesti tämä vaiva ilmenee kantapään etupuolella olevana kipuna ja arkuutena jalkapohjassa, erityisesti aamuisin ensimmäisten askeleiden aikana. Kipua voimistavat jalkapohjan venytys ja painaminen venytyksen aikana. Lisäksi pitkäaikainen seisominen ja kävely voivat aiheuttaa kipua, joka yleensä lievenee päivän aikana mutta voimistuu illalla. Lääkärin tarkastuksessa kartoitetaan myös mahdolliset muutokset päivittäisessä kuormituksessa, kuten työtehtävissä tai harrastuksissa, tai jalkineiden vaihtuminen.
Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita plantaarifaskiitin diagnosoimiseen. Jos kuitenkin kantapääkipu liittyy vammaan, voidaan tehdä kuvantamistutkimuksia. Joskus kuvissa voi ilmetä niin kutsuttu luupiikki, mutta se on pikemminkin kivun seuraus kuin syy. Tämä kalkkiutuminen ei ole plantaarifaskiitin aiheuttaja ja voi esiintyä puolella jännekalvovaivasta kärsivistä. Luupiikki itsessään ei aiheuta kipua, eikä sen poistamiseen yleensä ryhdytä leikkauksella.
Jos jalkapohjan kipu jatkuu pitkään, on suositeltavaa käydä lääkärillä, jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset kipua aiheuttavat syyt, kuten limapussin tulehdus, säärihermon pinne, kantaluun rasitusmurtuma tai akillesjänteen ongelmat.
Plantaarifaskiittia pidetään akuuttina, jos oireet ovat jatkuneet alle kuuden viikon ajan. Jos oireet jatkuvat yli kolme kuukautta, tilaa kutsutaan krooniseksi. Pitkittynyt plantaarifaskiitti vaivaa useita kuukausia ja vaikka se voi olla pitkäkestoinen ja ärsyttävä vaiva, suurin osa potilaista toipuu vuoden kuluessa: noin 80-90% potilaista kokee oireiden täydellisen helpottumisen tässä ajassa.
Plantaarifaskiitti oireet – Plantaarifaskiitti voi oireilla monella tavalla, mutta sen tyypillisin oire on kantapään sisäosassa tai jalkapohjassa tuntuva kipu, joka voimistuu kuormituksen, kuten kävelyn, aikana. Tämä kipu voi vaikeuttaa jalan normaalia käyttöä ja johtaa ontumiseen. Tyypillistä on myös, että kipu tuntuu voimakkaimpana liikkeelle lähtiessä pitkän paikallaanolon jälkeen, erityisesti aamuisin. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös lepokipua.
Plantaarifaskiitti hoito – Jalkapohjan kalvojännettä ja jalkaterän lihaksistoa vahvistavat harjoitteet ovat tehokas menetelmä plantaarifaskiitin hoidossa. Fysioterapeutin ohjeiden mukaan suoritettuna nämä harjoitteet ovat yksinkertaisia ja tehokkaita. Tutkimusten mukaan jalkapohjan kalvojänteen venyttely on akillesjännevenyttelyä tehokkaampaa kivun vähentämisessä ja potilaiden tyytyväisyys on suurempi.
Kantapään alueen teippauksen yhdistäminen harjoitteluun voi tuoda lisähyötyä kivunlievityksessä. Käytössä on muun muassa jalkaterän pronaatiota rajoittava low-dye-teippaustekniikka, joka tukee jalkaholvia. Teippaus vähentää kantapään kuormitusta ja siten kävelyn aikana koettua kipua, sallien samalla täyden plantaarifleksion. Jos pohjelihakset ovat kireät voi niiden venyttely olla hyödyllistä.
Yksilölliset tukipohjalliset saattavat helpottaa kipua. Yölastojen käyttöstä voi myös olla hyötyä kivun hoidossa.
Plantaarifaskiitin parasta itsehoitoa on sellaisen toiminnan rajoittaminen, joka aiheuttaa kipua. Vältä akuutin kivun aikana liikuntamuotoja, jotka sisältävät voimakkaita iskuja, kuten juoksua ja pallopelejä. Sen sijaan, valitse vähemmän rasittavia liikuntamuotoja, kuten uimista tai pyöräilyä. Jos työsi vaatii paljon kävelyä tai seisomista, pyri vähentämään näitä toimintoja väliaikaisesti.
Jalkapohjan jännekalvon venyttäminen ja kuormituskestävyyden parantaminen säännöllisesti on tärkeää. Aamuisin, ennen ensimmäisiä askelia, venyttely voi auttaa lievittämään jäykkyyttä ja kipua. Myös pohjelihasten venyttely ja vahvistaminen on osoittautunut hyödylliseksi.
Yöaikaan, voit kokeilla venytyssukkia tai yölastoja, jotka auttavat pitämään jalkaterän ojennettuna ja jännekalvon venytettynä, vähentäen aamuista jäykkyyttä ja kipua.
Jalkapohjan jännekalvon kuormituskestävyyden parantaminen on siis olennainen osa hoitoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vahvistavat harjoitteet voivat auttaa plantaarifaskiitin paranemisessa. Myös venyttelyharjoituksista on hyötyä kivun hoidossa. Venytystä voi tehdä esimerkiksi istuen, nostamalla kipeän jalan kantapään toiselle polvelle ja taivuttamalla varpaita kohti säärtä. Pidä asentoa kymmenen sekuntia ja toista liike kymmenen kertaa, kolme kertaa päivässä. Jalkapohjan hierontaa voi myös kokeilla ja käyttää siihen tennispalloa, jota pyöritellään jalkapohjan alla. Jalkapohjan hierontaan voi soveltaa myös lihashuoltovasaraa tai muita hierontavälineitä.
Jalkineiden valinta on tärkeää: suosi iskua vaimentavia, mutta jalan toimintaa tukevia kenkiä ja vältä kävelyä paljain jaloin. Sisätiloissa voit myös hetkellisesti käyttää mukavia kotikenkiä jos niiden avulla astuminen on kivuttomampaa. Kantapäälle ja jalkapohjalle asetettavat pehmustetut tukipohjalliset voivat myös helpottaa kipua.
Geelipohjalliset plantaarifaskiitti – myös geelipohjallisia voi kokeilla plantaarifaskiitin itsehoidossa.
Paikallinen kylmähoito, kuten kylmäpakkausten käyttö, voi vähentää kipua. Kipulääkkeiden, kuten parasetamolin tai tulehduskipulääkkeiden, lyhytaikainen käyttö voi myös auttaa kivunlievityksessä.
Plantaarifaskiitin ennaltaehkäisyssä keskeistä on jalkojen hyvinvoinnista huolehtiminen:
Diagnoosi tehdään yleensä lääkärin tekemän tutkimuksen perusteella. Tarvittaessa voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia, kuten röntgenkuvia tai magneettiresonanssikuvauksia, muiden mahdollisten syiden, kuten murtumien, poissulkemiseksi.
Mikäli kantapään alueella ilmenee kipua, joka ei helpota viikon tai kahden aikana, vaikka rasitusta olisi kevennetty, on suositeltavaa konsultoida fysioterapeuttia. Fysioterapia on tärkeä osa plantaarifaskiitin hoitoa, sillä ammattilainen pystyy arvioimaan tilanteen ja laatimaan henkilökohtaisen kuntoutusohjelman, joka edistää paranemista ja ehkäisee vaivan pitkittymistä.
Fysioterapeutti arvioi liikkeiden laadun, jalkaterän asennon ja toiminnallisuuden sekä mahdolliset lihasepätasapainot, jotka voivat vaikuttaa plantaarifaskiittiin. Hän opastaa oikeanlaisissa liikkuvuus- ja vahvistamisharjoitteissa, jotka kohdistuvat erityisesti jalkapohjan alueelle. Lisäksi fysioterapeutti voi neuvoa sopivien tukipohjallisten valinnassa ja tarvittaessa käyttää manuaalista terapiaa, kuten hierontaa tai pehmytkudostekniikoita kivun lievittämiseen ja liikkuvuuden parantamiseen.
Fysioterapiaan hakeutumisen tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä tulevia ongelmia. Hyvä fysioterapiaohjelma opettaa potilasta ymmärtämään omaa kehoaan paremmin ja ohjaa tekemään valintoja, jotka tukevat jalkojen terveyttä ja toimintakykyä pitkällä aikavälillä. Fysioterapia tarjoaa näin kokonaisvaltaista lähestymistapaa plantaarifaskiitin hoitoon ja ehkäisyyn.
Plantaarifaskiitin hoidossa keskeinen rooli on jalan oikeanlaisella tuella, jonka avulla voidaan lievittää kipua ja edistää paranemista. Tässä yhteydessä pohjalliset ja kantapehmennykset ovat olennaisia apuvälineitä.
Pohjallisten ja kantapehmennysten teho perustuu niiden kykyyn vähentää jalkapohjan kalvojänteen ylikuormitusta, mikä on avainasemassa plantaarfaskiitin hoidossa. On suositeltavaa keskustella asiantuntijan, kuten alaraajoihin erikoistuneen fysioterapeutin kanssa optimaalisen tukipohjallisratkaisun löytämiseksi jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin.
Yksilölliset tukipohjalliset: Pohjalliset ovat tehokas keino tukea jalan optimaalista toimintaa, mikä vähentää jalkapohjan kalvojänteen kuormitusta. Hyvin suunnitellut pohjalliset jakavat painon tasaisemmin jalkapohjan alueelle ja vähentävät näin kantapäähän kohdistuvaa painetta. Niiden käyttö voi olla erityisen hyödyllistä ihmisille, joilla on jalkaterän rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten lättäjalat tai korkea jalkaholvi.
Kantapehmennykset: Kantapehmennykset ovat yksinkertaisia lisäyksiä kenkiin, jotka tarjoavat lisävaimennusta kantapäälle. Ne auttavat vähentämään iskun vaikutusta kävelyn ja seisomisen aikana, mikä puolestaan voi helpottaa kipua ja edistää paranemisprosessia. Kantapehmennykset voivat olla erityisen hyödyllisiä, kun plantaarifaskiitti aiheuttaa voimakasta kipua kantapään alueella.
Yksi keino lievittää plantaarifaskiitin oireita on yölastan käyttö. Yölasta on suunniteltu pitämään jalka dorsifleksiossa eli nilkan ojennettuna yön aikana. Pitämällä jalkapohjan kalvojänne ja akillesjänne lievästi venytettyinä yön yli, yölasta voi vähentää plantaarfaskiitista kärsivien aamuisin kokemaa kipua ja jäykkyyttä. Jatkuva, hellävarainen venytys auttaa kudosten paranemisprosessissa.
Yölastan toimintaperiaate perustuu passiiviseen venytykseen. Estämällä jalkapohjan kalvojänteen kutistumisen ja kiristymisen yön aikana, yölasta edistää vähemmän kivuliaan siirtymisen painoa kannatteleviin toimintoihin aamulla.
Vaikka yölasta voi olla monille tehokas, sen käyttöä tulisi täydentää muilla hoitomuodoilla, kuten fysioterapialla, asianmukaisilla jalkineilla ja päivittäisillä harjoitteilla. On tärkeää huomata, että yölasta on vain yksi osa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa ja sen tehokkuus voi vaihdella henkilöittäin.
Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa keskusteleminen on suositeltavaa määritellä, sopiiko yölasta kyseisen henkilön tilanteeseen, ja varmistaa, että sitä käytetään oikein. Väärä käyttö voi johtaa epämukavuuteen tai heikentää tehokkuutta. Oikein käytettynä yölasta voi olla arvokas työkalu plantaarfaskiitin hallinnassa ja toipumisprosessissa.
Fysioterapiaan voi varata ajan tästä: LINKKI
Plantaarifaskiitti eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma on tavallisin syy jalkapohjan kipuun. Kivun syy voi olla moninaisissa tekijöissä, kuten kuormituksen hallinnassa, pitkäkestoisessa seisomisessa, juoksemisessa tai jalkaterän rakenteellisissa poikkeavuuksissa. Usein kipu helpottaa liikkeen myötä, mutta voi palata uudelleen päivän päätteeksi tai fyysisen rasituksen jälkeen.
Hoito vaihtelee oireiden vakavuuden mukaan. Kevyemmissä tapauksissa lepo, jalkapohjan venyttely ja tulehduskipulääkkeet voivat riittää. Vaikeammissa tapauksissa voidaan tarvita fysioterapiaa, tukipohjallisia tai jopa leikkaushoitoa. Tärkeää on myös ennaltaehkäisy, kuten asianmukaiset jalkineet ja alaraajojen hyvästä lihaskunnosta huolehtiminen.
Plantaarifaskiitti on yleinen ja usein itsestään paraneva vaiva. Kuitenkin oikeanlainen hoito ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä oireiden hallinnassa. Jos kantapääkipu jatkuu tai pahenee, on tärkeää kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat seuraaviin auktoriteetteihin:
Voit varata ajan helposti verkossa 24/7 tai soittamalla asiakaspalveluumme 8:00-18:00 puhelin 020 1122 420
