Alaraajaongelmat
Päkiäkipu (metatarsalgia)
Jalan etuosaan varpaiden tyvinivelten kohdalle paikallistuva kipu. Vaiva johtuu yleensä jalan kaariholvien laskeutumisesta. Kun poikittainen holvikaari madaltuu, päkiän kuormitus muuttuu. Päkiässä voidaan myös havaita paikallista kovettumaa tai känsittymää, mikä kertoo alueen ylikuormittumisesta.
Toiminnallisesti vaivan taustalla on alaraajan virheellinen linjaus ja heikko toiminta.
Vaivan hoidossa tärkeää on päkiän kuormittumisen vähentäminen tai tasaaminen. Jalkaterän lihasten vahvistavilla harjoitteilla on tärkeä rooli jalan kaarirakenteiden vahvistumisen kannalta. Yksilöllisillä tukipohjallisilla voidaan korjata jalan toimintahäiriötä ja keventää päkiän kuormittumista. Kenkävalinnassa kannattaa suosia kärjestä riittävän leveitä ja matalakorkoisia kenkiä.
Akillesjännevaivat
Akillejännevaivoissa tyypillisesti kipu paikallistuu jänteen keskelle tai jänteen kiinnityskohtaan kantapäähän. Jänteessä ja sen ympärillä voi esiintyä turvotusta ja jänne on paineltaessa kipeä. Rasitus lisää kipua. Kipu voi myös tuntua liikkelle lähtiessä. Päkiänousut ja hypyt voivat olla kivuliaita suorittaa.
Akillesjännekivun taustalla on usein muutokset kuormitustekijöissä. Kuormitus voi olla liaallista, liian vähäistä tai sen määrässä on tullut äkillinen muutos. Muita vaivan taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat alaraajan lihasepätasapaino, lihaskireydet, askelvirheet ja virhelinjaukset.
Tärkein hoidon kulmakivi on siis kuormituksen hallinta ja oikeanlainen kuormituksen annostelu. Yksilölliset harjoitteet, joilla vahvistetaan koko alaraajan toimintaa. Akillejännettä vahvistavat ja kuormittavat harjoitteet, joilla vahvistetaan jänteen kuormituskestävyyttä. Tukipohjallisilla voidaan korjata taustalla vaikuttavaa askelvirhettä
Lonkkakipu
Kipu lonkassa voi johtua itse nivelestä tai sitä ympäröivistä kudoksista. Lonkkakipu voi myös olla selkäperäinen esim. välilevypullistumasta aiheutuva. Tyypillisimpiä lonkan alueen kivun aiheuttajia ovat pakaralihasjänteiden tulehdus tai ärsytys, lonkan alueen limapussien tulehdus. Iän myötä lonkkaniveleen voi kehittyä nivelrikkoa, joka voi aiheuttaa kipua reiden etupuolelle nivustaipeeseen ja myös alemmas etureiteen.
Lonkkakipua tutkiessa tärkeää on huomioida koko alaraajan toiminta lantiosta aina varpaisiin saakka. Lonkkavaivojen taustalla on usein askellusvirhe ja heikko lihastoiminta.
Polvikipu
Diagnoosina: chondromalasia patellae, patellofemoraalinen kipu, polven etupuolen kivut, hyppääjän polvi, juoksijan polvi jne.
Polvikivun syitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä on monia. Akuutit traumat ja tapaturmat voivat aiheuttaa vaurioita ja kipua polveen. Arjessa ja sen eri toiminnoissa (esim. kävely, juoksu, kyykyt, rappuset) esiintyvää polvikipua tutkiessa on tärkeää tarkastella myös nilkan ja lonkan toimintaa, koska usein syy polvikivuille voi löytyä sieltä.
Alaraajalinjauksen pettäminen on usein polvivaivan taustalla. Heikko lihasaktivaatio nilkan ja jalan alueella sekä lonkan ja lantion huono lihaskontrolli aiheuttavat polvelle rasitusta. Polvi toimii tässä tapauksessa kärsijän roolissa.
Polvikivun hoidossa tulee siis huomioida koko alaraajan suorituskyky ja toiminta. Myös kuormituksen hallinta on tärkeä huomioida.
Alaraajojen pituusero
Alaraajojen pituuserolla tarkoitetaan alaraajojen välistä pituuseroa. Lievät alle (1cm) pituuserot ovat hyvin yleisiä ja niitä esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä. Pituusero voi olla synnynnäinen tai se voi syntyä tapaturman seurauksena tai esimerkiksi lonkkaproteesileikkauksen jälkeen.
Alaraajojen pituusero voi olla syy moneen ongelmaan. Mikäli sinulla on toistuvia toispuoleisia kiputiloja alaselässä, lonkassa, polvessa tai jopa jalkaterässä, se voi olla seurausta alaraajojen pituuserosta.
Myös asentoa tukevien lihasten jatkuva toispuoleinen jännittyneisyys, selän skolioottisuus, voivat johtua alaraajapituuseron aiheuttamasta väärästä lantion asennosta.
Pituueroa korjataan yksilöllisillä tukipohjallisilla sekä lihasharjoitteilla
Vaivaisenluu (Hallux Valgus)
Vaivaisenluu tarkoittaa isovarpaan kääntymistä kohti viereistä varvasta. Jalan kaarirakenteiden laskeutuminen, nivelsiteiden löystyminen ja lihastoiminnan heikentyminen johtavat jalan asennon muuttumiseen. Vaivaisenluun hoidossa on tärkeää huomioida koko alaraajan toiminta. Kantaluun virheasento ja kävely jalkaterät ulospäin voivat altistaa vaivan syntymiselle. Huonot kenkävalinnat voivat heikentää jalan toimintaa entisestään.
Yksilöllisillä harjoitteilla ja tukipohjallisilla pystytään ehkäisemään ja jopa korjaamaan jo syntynyttä virheasentoa. Joissain tapauksissa leikkaushoito on kuitenkin välttämätön, varsinkin silloin kun virheasento on voimakas. Perintötekijöillä on havaittu olevan yhteyttä virheasennon syntyyn.
Mortonin hermopinne (Mortonin neuralgia/neurooma)
Jalkapöydän luiden välissä kulkee varpaita hermottavia hermoja. Jalkapöydän luut saattavat alkaa painaa hermoja tai hermot voivat jäädä pinteeseen pehmytkudosrakenteiden väliin. Vuosien varrella jalan kaarirakenteet laskeutuvat eri syistä. Puristukseen jäänyt hermo ärsyyntyy ja turpoaa ja aiheuttaa tyypillisimmin sähköiskun kaltaista kipua jalkapöytään ja varpaiden tai päkiän puutumista ja pistävää kipua rasituksessa. Hiemankin puristavan kengän pitäminen voi olla kivuliasta. Tyypillisin ahtaumapaikka on 3. ja 4. jalkapöydän luun välissä ja kipu heijastuu varpaisiin.
Fysioterapiassa pyrimme helpottamaan hermopinteen aiheuttamaa kipua. Poikittaisen holvin laskeutumaa pystytään korjaamaan tukipohjallisilla ja jalkaterän asennon parantuminen helpottaa kipua. Jalkaterän kaarirakenteita vahvistavilla harjoitteilla voidaan parantaa jalan ryhtiä ja toimintaa ja näin päästä vaivasta eroon. Akuutissa tilanteessa teippauksella ja jalkaterää mobilisoivilla harjoitteilla ja käsittelyillä saadaan kipua lievitettyä akuutisti.
Penikkatauti (Shin Splint)
Penikkatauti on sääriluun sisäpuolen kiputila, jossa lihaksiin kohdistuva rasitus kipeyttää ja turvottaa lihaksen. Ensimmäisessä vaiheessa lihas ns. ylirasittuu ja aineenvaihdunta sekä verenkierto huononevat. Se saa aikaan kipua itse lihaksessa sekä ympäröivissä kudoksissa. Kun rasitus jatkuu pidempään, lihaksien ja luiden välissä oleva luukalvo tulehtuu, jolloin voimakas kipu kohdistuu joko luun ulko- tai sisäreunaan. Sisäsyrjän kipu johtuu yleisimmin takimmaisen pohjelihaksen ärsytystilasta ja ulkosyrjän kiputila taas etulihasaition lihasten ärsytystilasta.
Kipujen taustalla on usein jalan virheellinen toiminta, jolloin lihakset ylirasittuvat joka askeleella. Tyypillisin penikkataudille altistava tekijä on nilkan suuri sisään kiertyminen yhdistettynä lisääntyneeseen rasitukseen. Hoitona on askelluvirheen korjaaminen ja kuormituksen hallinta. Tukipohjallisilla pystytään korjaamaan jalan virheasentoa ja sitä kautta estämään lihasten ylirasitusta. Lisäksi harjoitteilla vahvistetaan säären alueen lihaksistoa ja jalan toimintaa. Akuutteina hoitokeinoina käytetään manuaalisia hoitoja ja esim. teippausta.
Plantaarifasciopatia, Plantaarifasciitti, Kantapääkipu, Kantakipu
Jalkapohjan kalvojänne on jalkaholvia osaltaan ylläpitävä tukirakenne. Kävelysyklin aikana kantapään koskettaessa maata varpaiden ollessa neutraaliasennossa kalvojänne rentoutuu ja sallii jalan kaaren laskeutumisen. Ponnistusvaiheessa jalka muodostaa tukevan vipuvarren tämän windlash mekanismin avulla. Tyypillisessä askellusvirheessä kantakalvolle aiheutuu ylivenytystä.
Vaivan on yleinen etenkin juoksijoilla sekä myös vähemmän liikkuvilla ihmisillä. Tyypillisesti vaiva esiintyy 40-60 vuotiailla ihmisillä. On arvioitu että noin 1/10 ihmisistä kärsii vaivasta elämänsä aikana. Lohdullista kuitenkin on että 90% tapauksista paranee konservatiivisin keinoin vuoden sisällä.
Kalvojänne voi ärtyä seisomatyössä, juoksuharrastuksessa, liian vähäisen liikkumisen seurauksena tai liian nopean liikkumisen määrän nousun seurauksena. Tyypillisesti kipu on voimakkaimmillaan aamun ensimmäisillä askeleilla, levon jälkeen liikkeelle lähtiessä. Tyypillinen kipualuea on yleensä kantaluun etusisäreunassa.
Vaivan hoidossa käytetään kalvojännettä rentouttavaa teippausta, jalkaterää aktivoivia ja tukevia harjoitteita, kalvojänteen manuaalista käsittelyä, kalvojännettä vahvistavia harjoitteita, pohkeen alueen venyttäviä ja vahvistavia harjoitteita. Yksilöllisillä tukipohjallisilla voidaan korjata vaivan taustalla olevaa askellusvirhettä.
Muita kantakivun aiheuttajia: Kantapään rasvapatja voi rappeutua ja altistaa kivulle. Kantapään alueella olevat limapussit voivat ärtyä. Hermopinne voi myös olla mahdollinen kivun aiheuttaja. Liiallinen rasitus voi aiheuttaa rasitusperäisiä vammoja kantapään alueelle. Kantakivun taustalla voi olla jatkuva liikkuminen ja työskentely kovilla alustoilla, kenkien riittämätön tai liiallinen iskuvaimennus, alaraajan virheellinen toiminta, minkä vuoksi jalan oma iskuvaimennus on heikentynyt sekä nopea painon nousu.
Lasten jalkaongelmat
Vanhempien tulisi rohkaista lapsiaan leikin kautta harrastamaan liikuntaa ja erilaisia urheilulajeja unohtamatta, että sen tulisi olla myös hauskaa. Lapset, jotka liikkuvat ja urheilevat säännöllisesti vahvistavat verenkiertoaan, lihaksistoaan, koordinaatiokykyään sekä oppimiskykyään. Urheileminen ja liikkuminen myös kehittää lasta, opettaa ymmärtämään terveellisten elintapojen tärkeyden ja toimimaan ryhmässä.
Huolimatta liikunnan hyvistä vaikutuksista saattaa se myös kuormittaa nivelistöä ja lihaksistoa ja aiheuttaa rasitusvammoja mikäli lapsella on rakenteen, virheasentojen, yliliikkuvuuden, liian kovan intensiteetin tms. syyn takia taipumusta niihin. Tyypillisesti rasitusperäiset vaivat alkavat yleistyä murrosiän alkaessa tytöillä noin 9v ja pojilla 11v. Tämä johtuu osittain murrosiän mukanaan tuomasta pituuskasvusta, painonnoususta sekä voiman ja nopeuden kasvusta.
Lasten jalkojen virheasennot ja niiden korjaantuminen kasvamisen myötä on aina hyvin yksilöllistä. Mikäli on viitteitä, että lapsella on liikkumista haittaavaa virheaskellusta/virheasentoa suosittelemme askelluksen tarkkaa tutkimista jo varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi lasten kenkien valinnassa on oltava tarkkana. Kengässä on oltava tarpeeksi tilaa ja kenkä ei saa olla liian jäykkä. Lasten varpaiden, jalkaterän ja nilkan pitää päästä kunnolla liikkumaan, jotta jalan omat lihakset pääsevät aktivoitumaan ja kehittymään liikkuessa.
Tyypillisiä lasten jalkaongelmia
Kantaluun apofysiitti eli Severin tauti
Kasvulevyn tulehdus eli Severin tauti huomataan usein kantapään kipuna, joka pahenee rasituksessa ja helpottuu levossa. Sen aiheuttaa kantajänteen välityksellä kiinnitysalueelle tuleva liiallinen kuormitus, joka ärsyttää kasvulevyä ja lopulta tulehduttaa sen. Vaiva esiintyy tyypillisesti 8-15- vuotiailla lapsilla ja nuorilla.
altistavia syitä:- nopea kasvupyrähdys – heikot säären seudun lihakset – kireät pohjelihakset –toistuvat mikrotraumat ja iskut kantaluun takaosaan – kovalla alustoilla liikkuminen – liian voimakas tai liian nousujohteinen harjoittelu urheilussa –askelvirheet – jalkaterän rakenne – huonot jalkineet
Hoitona vaivaan käytetään muun muassa kuormituksen hallinnan keinoja, mahdollisen lihasepätasapainon korjaamista, lihaksiston venyvyyden palauttamista, ohjeita oikeaan jalkineen valintaan, teippausta sekä manuaalisia käsittelyjä, kylmähoitoa, tulehduskipulääkkeitä, kantakorokkeita ja tarvittaessa tukipohjallisia.
Lajiharjoituksissa kuormituksen hallinta on oleellista. Kipuun altistavat harjoitukset/liikkeet täytyy usein korvata vaihtoehtoisilla harjoitteilla.
Osgood –Schlatterin tauti
Osgood-Schlatter on hyvin yleinen syy polviongelmiin nopeasti kasvavilla ja urheilevilla teini-ikäisillä. Vaiva on tyypillinen 6-13 vuotialla. Esiintyvyys on suurempaa pojilla kuin tytöillä. Yleensä tässä iässä sääriluun pään kasvulevy, johon patella-jänne kiinnittyy, alkaa ärtyä toistuvassa rasituksessa ja saa aikaan sääriluun kyhmyn suurentumista. Tyypilliset lajit, joissa vaivaa esiintyy eniten ovat juoksua ja hyppelyä sisältävät lajit kuten koripallo, telinevoimistelu ja jalkapallo.
Altistavia tekijöitä vaivalla ovat etureiden ja takareiden kireydet sekä polven virheellinen linjaus kuormituksessa.
Kipu lisääntyy juostessa, hyppiessä, kyykätessä ja polvillaan ollessa. Kipu lievenee yleensä levossa ja rasituksen jälkeen.
Hoitona vaivaan on kuormituksen oikeanlainen annostelu ja säätely, reiden etuosan ja takaosan lihasten kireyksien vähentäminen, manuaalinen käsittely, alaraajan vahvistavat lihasharjoitteet, teippaus ja tulehduskipulääkkeet Oleellista on myös puuttua harjoittelun keinoin mahdollisiin virheellisiin liikemalleihin ja niiden muuttamiseen.