Polvikipu on yleinen vaiva, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen liikkumiseen ja elämänlaatuun. Se voi johtua monista eri syistä, kuten vammoista, ylikuormituksesta, nivelrikosta tai rakenteellisista poikkeavuuksista. Polvikipu voi ilmetä vaihdella lievästä epämukavuudesta voimakkaaseen, rajoittavaan kipuun. Polvi voi muun muassa niveltulehdusten, kihdin tai nivelreuman johdosta oireilla voimakkaasti.
Tässä artikkelissa tutustumme polvikivun yleisimpiin syihin, oireisiin ja hoitovaihtoehtoihin. Pohdimme myös, milloin on syytä hakeutua ammattilaisen apuun ja miten polvikipua voidaan ennaltaehkäistä.
Vaivaako kipu polvessa? Erikoistuneet alaraajafysioterapeuttimme auttavat polvikivuista kärsiviä asiakkaita koko Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen alueella; Turku, Raisio, Naantali, Lieto, Kaarina, Parainen, Uusikaupunki, Loimaa, Paimio, Salo. Ota yhteyttä ja varaa aika alaraajatutkimukseen.
Polvikipu on monimuotoinen vaiva, jonka taustalla voi olla useita erilaisia tekijöitä. Äkillisen polvikivun yleisin aiheuttaja on tuore vamma tai sen jälkiseuraukset. Esimerkiksi polven vääntyminen vamman yhteydessä voi johtaa kipuun, joka saattaa ilmetä vaikka vakavaa kudosvauriota ei olisikaan tapahtunut. Voimakkaampi vääntövamma voi puolestaan vaurioittaa polven nivelsiteitä tai nivelkierukoita.
Suorat iskut polveen ovat myös yleinen syy kipuun, ja ne voivat aiheuttaa vakavia vammoja, kuten polvilumpion murtuman tai luuvaurioita.
Nivelsiteiden tai kierukoiden vammojen seurauksena polviniveleen voi kertyä verta, mikä ilmenee turvotuksena ja kipuna. Aluksi oireina on pääasiassa nivelen turpoaminen ja kipu, mutta turvotuksen laskiessa muitakin oireita, kuten polven pettäminen tai lukkiutuminen, voi esiintyä.
Pitkäaikaisia polvikipuja aiheuttaa usein rasitus. Tällöin kipu lokalisoituu tyypillisesti sääriluun yläosaan tai reisiluun nivelnastan seudulle.
Myös lyhytaikainen, mutta voimakas hankaus, kuten polvillaan oleminen, voi johtaa polvilumpion edessä olevan limapussin tulehdukseen. Tällöin kipu, turvotus ja kiristyksen tunne ovat tyypillisiä oireita. Polvitaipeen kipu ja turvotus voivat johtua nivelpussin tyrämäisestä pullistumasta (bakerin kysta).
Pitkäaikainen vääränlainen kuormitus tai polven rakenteelliset poikkeavuudet voivat aiheuttaa kipua polven etuosassa. Tämä johtuu usein polvilumpion rustopintojen hiertymisestä, joka tunnetaan myös polvilumpion kondromalasiana.
Erityisesti liikuntaan liittyvissä tilanteissa, kuten toistuvissa hypyissä, voi syntyä ns. hyppääjän polvi, joka on kiputila polvilumpion alapuolella. Etenkin juoksijoilla esiintyy myös polven ulko-osan kipua mikä tunnetaan paremmin juoksijan polvena.
Ikääntyneiden ja ylipainoisten henkilöiden polvikivun yleisin syy on polven nivelrikko. Nivelrikon aiheuttama kipu alkaa tyypillisesti liikkeessä ja helpottaa levossa, mutta edetessään voi aiheuttaa jomotusta myös levossa ja hankaloittaa toimintoja kuten istumasta nousua.
Harvinaisempia polvikivun syitä ovat reumaattiset sairaudet, polvinivelen tulehdukset sekä rustojen rappeutumismuutokset. Nämä tilat aiheuttavat kipua, johon liittyy usein tulehduksesta johtuvia oireita kuten turvotusta, kuumotusta ja punoitusta polven alueella.
Liiallinen tai virheellinen kuormitus yhdistettynä alaraajan toimintahäiriöihin ovat tavallisia syitä polvikivulle. Nämä voivat johtaa nivelten ja lihasten rasitukseen ja vammoihin.
Polvikipu, joka ei johdu vammasta, saattaa aiheutua useista tekijöistä, kuten ylikuormituksen aiheuttamista ongelmista, kuten limapussin tulehduksesta, juoksijan polvesta tai hyppääjän polvesta. Muita syitä ovat kondromalasia, joka tarkoittaa polvilumpion ruston pehmenemistä ja halkeilua, sekä nivelruston kulumisesta johtuva polven nivelrikko.
Polvikivun esiintyminen polven etuosassa saattaa usein olla seurausta rasituksesta, mutta toisinaan se voi myös viitata polvilumpion epävakaisuuteen tai sen rakenteellisiin tai toiminnallisiin ongelmiin.
Lapsen polvikivun yleisimpiä syitä ovat kasvukivut, urheiluvammoista johtuvat ongelmat, Osgood-Schlatterin tauti, joka on tyypillinen kasvuikäisillä ja liittyy polven alueen ylikuormitukseen, sekä niveltulehdukset.
Lisäksi nivelten yleinen hypermobiliteetti tai rakenteelliset poikkeavuudet voivat myös aiheuttaa polvikipua lapsilla.
Polvikivun arvioimiseksi on tärkeää tunnistaa kivun luonne, sijainti ja mahdolliset liitännäisoireet. Oirearvio auttaa määrittämään sopivan hoidon ja tarvittaessa jatkotutkimukset. Polvikivun oireet voivat, riippuen polvivaivan syystä, olla kipu, turvotus, punoitus, liikerajoitukset, epänormaali liikkuvuus, rahina, voimattomuuden ja epävakauden tunne polvessa.
Polvikipu – sijainti ja kivun tyyppi:
Kipeä polvi on yleinen vaiva, jonka taustalla voi olla useita erilaisia syitä, ja sen tunnistaminen vaatii tarkkaa oireiden arviointia. Fysioterapeutin rooli tässä prosessissa on keskeinen, sillä hän pystyy tunnistamaan eri oireiden merkityksen ja ohjaamaan potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Polven rahina tai rahiseva ääni voi johtua useista eri syistä. Polven rahina voi johtua nivelruston tai meniskin kulumisesta, ilmapatoumista nivelissä, tai lihasten ja jänteiden kitkasta. Usein se on vaaratonta, mutta jos siihen liittyy kipua, on syytä hakeutua lääkäriin.
Yleisimpiä syitä polven rahinassa ovat nivelruston kuluminen, joka voi aiheuttaa kitkaa nivelissä, ja nivelten nesteiden liikkeet, kuten nivelpussin tulehdus tai nivelrikko.
Polven rahina voi myös johtua nivelkierukan tai nivelsiteiden liikkeistä.
On tärkeää huomata, että satunnainen polven rahina ei välttämättä ole huolestuttavaa, mutta jos siihen liittyy kipua, turvotusta tai muita oireita, on suositeltavaa hakeutua lääkärin arvioon selvittämään syy ja mahdollinen hoito.
Fysioterapia on avainasemassa polvikivun hoidossa, sillä se tarjoaa monipuolisia lähestymistapoja kivun lievittämiseksi ja polven toiminnan parantamiseksi.
Fysioterapeutit arvioivat polven tilan ja määrittävät kivun syyn, jonka jälkeen laativat yksilöllisen hoitosuunnitelman. Tämä voi sisältää liikeharjoitteita polven liikkuvuuden ja voiman parantamiseksi, manuaalista terapiaa kudosten joustavuuden lisäämiseksi sekä neuromuskulaarista harjoittelua koko alaraajan toiminnan parantamiseksi.
Lisäksi fysioterapia tarjoaa ohjausta ja neuvontaa itsehoitoon, kuten ergonomiaan ja elämäntapamuutoksiin, jotka voivat auttaa ehkäisemään polvikivun uusiutumista. Fysioterapian tavoitteena on palauttaa potilaan toimintakyky ja vähentää kivun vaikutuksia arkielämässä.
Kun potilas tulee vastaanotolle polvikivun vuoksi, ensimmäinen askel on yksityiskohtainen haastattelu. Fysioterapeutti kerää tietoa potilaan oireiden alkamisajankohdasta, niiden kestosta, mahdollisista aiheuttajista ja oireiden luonteesta.
Onko kipu jatkuvaa vai episodimaista? Paheneeko se tietyissä asennoissa tai liikkeissä? Onko polvessa turvotusta, punoitusta tai lämpöä? Entä onko potilas kokenut polven pettämistä tai lukkiutumista?
Seuraavaksi fysioterapeutti suorittaa fyysisen tutkimuksen. Tämä sisältää polven rakenteiden, kuten nivelsiteiden, nivelkierukoiden ja lihasten, manuaalisen tutkimisen. Fysioterapeutti tarkistaa myös polven liikeradat, voiman ja stabiliteetin. On tärkeää arvioida myös alaraajojen lihastasapainoa ja toiminnallisuutta, sillä nämä tekijät vaikuttavat polvikipuun.
Erityistä huomiota kiinnitetään myös potilaan arjen toimintoihin ja mahdollisiin riskitekijöihin. Työnkuvan, harrastusten ja päivittäisten rutiinien ymmärtäminen auttaa tunnistamaan mahdolliset polvikipua aiheuttavat tai pahentavat tekijät.
Fysioterapeutti voi kysyä esimerkiksi työasennoista, liikuntatottumuksista ja aiemmista vammoista. Kivun arvioinnissa käytetään myös erilaisia testejä, jotka auttavat selvittämään kivun syytä. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset venytys- ja painetestit, jotka paljastavat mahdolliset nivelside- tai kierukkavammat. Myös koko alaraajan toimintaa testaavat menetelmät ovat tärkeitä.
Oirearvion perusteella fysioterapeutti pystyy laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka voi sisältää esimerkiksi terapeuttisia harjoituksia, manuaalista terapiaa, neuromuskulaarista harjoittelua ja ohjeita itsehoitoon. Lisäksi hän voi suositella muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten ortopedin tai urheilulääkärin konsultaatiota tarvittaessa.
Polvikivun oirearvio on monipuolinen prosessi, jossa yhdistyvät potilaan haastattelu, fyysinen tutkimus ja testaus. Fysioterapeutin ammattitaito ja kokemus ovat avainasemassa oikean diagnoosin tekemisessä ja tehokkaan hoidon suunnittelussa. Tavoitteena on paitsi lievittää kipua, myös ennaltaehkäistä sen uusiutumista tulevaisuudessa.
Polvikivun itsehoitoon kuuluu lepo, kylmähoito ja tulehduskipulääkkeiden käyttö lievittämään kipua ja vähentämään turvotusta. Kevyet liikkuvuus- ja vahvistamisharjoitukset auttavat palauttamaan liikkuvuuden ja vahvistamaan polvea. Tärkeää on myös välttää rasittavia toimintoja ja noudattaa ergonomisia periaatteita arjessa. Kevyitä polvikipuja voi hoitaa itsekin.
Polvikipua kannattaa seurata kotona, mutta mikäli kipu on voimakasta, pitkäkestoista tai siihen liittyy turvotusta, liikerajoituksia, punoitusta, lämpöä tai yleistä heikotusta, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Polvea tutkivat yleensä yleislääkärit, ortopedian erikoislääkärit, fysiatrit tai urheilulääketieteen asiantuntijat.
Polvikivun hoito riippuu sen syystä. Yleisiä hoitokeinoja ovat lepo, kylmähoito, tulehduskipulääkkeet, fysioterapia, ortoosit ja joissakin tapauksissa leikkaushoito.
Polvikivun tutkimukseen kuuluu yleensä fyysinen tutkimus, röntgenkuvat ja mahdollisesti magneettikuvaus. Hoidon valinta perustuu tutkimustuloksiin.
Polven yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi: juoksijan polvi, hyppääjän polvi, osgood-schlatterin tauti, polven nivelrikko, polvilumpion kondromalasia, polven sijoitaan meno – Patella luxaatio. Näistä vaivoista on erilliset artikkelit sivustollamme.
Hoito riippuu polvikivun syystä. Se voi sisältää lepoa, kipulääkitystä, fysioterapiaa, tai jopa leikkaushoitoa vakavammissa tapauksissa.
Polven leikkaushoitoa harkitaan, kun muut hoidot eivät ole tehonneet. Se voi olla tarpeen vakavissa vammoissa tai sairauksissa, kuten nivelrikossa.
Kipeän polven leikkaushoidon tarve riippuu useista tekijöistä, kuten kivun syystä, vakavuudesta ja kestosta, sekä siitä, miten hyvin kipu reagoi muihin hoitomuotoihin, kuten fysioterapiaan tai lääkitykseen.
Leikkausta harkitaan yleensä vasta, kun muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, tai jos polvessa on vakavia vammoja tai rakenteellisia ongelmia, jotka vaativat kirurgista korjausta.
Polven leikkaushoitoa harkitaan, kun muut hoidot, kuten fysioterapia tai lääkitys, eivät ole tuottaneet tulosta. Leikkaus voi olla tarpeen vakavien vammojen, kuten ristiside- tai meniskirepeämien, tai edenneen nivelrikon hoidossa.
Toimenpiteitä ovat esimerkiksi artroskopia, ristisidekorjaus tai tekonivelleikkaus. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus on olennainen osa toipumista.
Polven kuntoutus sisältää yleensä liikeharjoitteita, liikkuvuusharjoitteita ja vahvistamista. Tavoitteena on palauttaa polven normaali toiminta ja vahvistaa sitä tukemaan päivittäisiä toimintoja.
Polven kuntoutus on prosessi, joka pyrkii palauttamaan polven normaalin toiminnan ja vähentämään kipua vamman tai leikkauksen jälkeen. Se sisältää usein yksilöllisesti suunniteltuja harjoituksia, jotka parantavat liikkuvuutta, vahvistavat lihaksia ja parantavat polven stabiliteettia. Kuntoutus voi myös sisältää manuaalista terapiaa, kuten mobilisointia ja pehmytkudoskäsittelyä, sekä neuromuskulaarista harjoittelua. Tärkeää on ottaa huomioon koko alaraajan toiminta, sillä polven terveys riippuu myös lantion, reisien, nilkan ja jalkaterien vahvuudesta ja toiminnasta. Kuntoutus on yksilöllistä ja sen kesto riippuu vamman tai sairauden luonteesta.
Polvileikkauksen jälkeinen kuntoutus on tärkeää toipumisen kannalta. Se sisältää usein fysioterapiaa ja harjoitusohjelmia, jotka edistävät paranemista ja vahvistavat polvea.
Kuntoutus polvileikkauksen jälkeen on kriittinen vaihe toipumisprosessissa. Se alkaa yleensä heti leikkauksen jälkeen ja keskittyy aluksi turvotuksen hallintaan, kivunlievitykseen ja liikkuvuuden palauttamiseen.
Asteittain edeten kuntoutus sisältää liikeharjoitteita, jotka parantavat polven liikkuvuutta, vahvistavat lihaksia ja parantavat koordinaatiota. Fysioterapeutti ohjaa potilasta ja suunnittelee yksilöllisen harjoitusohjelman, joka voi sisältää myös vesiterapiaa ja muita erikoistekniikoita.
Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa polven normaali toimintakyky ja valmentaa potilasta arjen aktiviteetteihin. Toipumisaika voi vaihdella leikkauksen laadusta ja potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen.
Kipeällä polvella voi yleensä kävellä, ellei kipu ole voimakasta tai kävely pahenna oireita. Vältä kuitenkin liiallista rasitusta. Kävely kipeällä polvella on mahdollista, mutta sen suositeltavuus riippuu kivun vakavuudesta ja syystä.
Jos kävely aiheuttaa merkittävää kipua, lisää turvotusta tai pahentaa oireita, on suositeltavaa välttää rasitusta ja hakeutua lääkärin arvioon.
Lievemmässä kivussa kevyt kävely voi jopa edistää paranemista parantamalla verenkiertoa ja joustavuutta, kunhan sitä tehdään varoen ja kipua kuunnellen.
Kipeällä polvella urheilua tulisi välttää, kunnes kipu helpottaa. Kevyt liikunta, kuten uinti voi olla hyväksyttävää kivun sallimissa rajoissa.
Urheilu kipeällä polvella riippuu kivun syystä ja voimakkuudesta. Jos polvikivun aiheuttaa vakava vamma tai tulehdus, on urheilusta syytä pidättäytyä ja hakeutua lääkärin arvioon. Lievemmissä tapauksissa, kuten ylikuormitusvammoissa, kevyt ja matalan intensiteetin liikunta voi olla mahdollista, kunhan se ei pahenna oireita.
Tärkeää on kuunnella kehoa ja välttää liikuntaa, joka aiheuttaa kipua tai pahentaa oireita. Lääkärin tai fysioterapeutin ohjeistus on suositeltavaa ennen urheilun jatkamista.
Polvikivun kesto vaihtelee suuresti sen aiheuttajan mukaan. Lievät vammat tai ylikuormituksesta johtuva kipu voi helpottaa muutamassa päivässä tai viikossa itsehoidolla. Kuitenkin vakavammissa tapauksissa, kuten vakavissa vammoissa tai kroonisissa tiloissa kuten nivelrikossa, kipu voi kestää pidempään ja vaatia ammattimaista hoitoa.
On tärkeää hakeutua lääkärin arvioon, jos kipu on voimakasta, pitkäkestoista tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita.
Polven kierukkavammat eivät yleensä parane itsestään täysin, vaan vaativat asianmukaista hoitoa. Kierukan vauriot voivat vaihdella lievistä repeämistä vakaviin vammoihin, ja hoitosuunnitelma riippuu vamman tyypistä ja vakavuudesta.
Lievissä tapauksissa lepo ja fysioterapia voivat auttaa vahvistamaan lihaksia ja parantamaan polven liikkuvuutta ja toimintaa. Vakavammissa tapauksissa, erityisesti jos kierukka on repeytynyt vakavasti, voi olla tarpeen kirurginen hoito, kuten kierukan korjaus tai osittainen poisto. On tärkeää hakeutua lääkärin arvioon ja noudattaa ammattilaisen suosituksia kierukkavammojen hoidossa, jotta vältetään mahdolliset pitkäaikaiset komplikaatiot.
Tutustu lisää polven vammoihin, kiputiloihin ja niiden hoitomenetelmiin. Saat tietoa erilaisista polvivammoista, kuten nivelsidevaurioista ja meniskivaurioista, sekä kroonisista kiputiloista, kuten nivelrikosta.
Lisäksi pääset syventymään eri hoitovaihtoehtoihin, joita ovat esimerkiksi fysioterapia, leikkaushoito ja itsehoitokeinot. <- LINKIT.
Polvikipu on yleinen ongelma, joka voi johtua monista eri syistä. Oikea diagnoosi ja hoito ovat avainasemassa kivun hallinnassa.
Polvikipu on monimuotoinen vaiva, joka voi johtua useista syistä, kuten vammoista, ylikuormituksesta, nivelrikosta tai rakenteellisista ongelmista. Sen oireet vaihtelevat lievästä, ohimenevästä kivusta vakavaan, pitkäkestoiseen kipuun, ja ne voivat vaihdella kivun sijainnin ja luonteen mukaan.
Polvikivun itsehoitoon kuuluvat lepo, kylmähoito ja lievät kipulääkkeet, kun taas vakavammissa tapauksissa voidaan tarvita fysioterapiaa, injektiohoitoja tai jopa kirurgisia toimenpiteitä.
Oikea diagnoosi ja asianmukainen hoito ovat avainasemassa polvikivun tehokkaassa hoidossa ja mahdollisten pitkäaikaisten komplikaatioiden ehkäisyssä.
Voit varata ajan helposti verkossa 24/7 tai soittamalla asiakaspalveluumme 8:00-18:00 puhelin 020 1122 420
